Etelä-Korean Soulissa järjestetyn CIMUSETin 50. konferenssin teemana oli museoiden saavutettavuus. Kolmen konferenssipäivän lisäksi matkalla pääsi tutustumaan lukuisiin paikallisiin museoihin, joissa saavutettavuuteen ja esteettömyyteen oli kiinnitetty erityistä huomiota.
Kansainvälisen tieteen ja teknologian alan museoiden komitean, CIMUSETin 50. konferenssi järjestettiin 23.–27.10. Soulissa, Etelä-Koreassa. Konferenssin paikallinen järjestäjätaho oli vuonna 2020 avattu Korean Kansallinen Ilmailumuseo NAMOK. Suomen Ilmailumuseosta konferenssiin lähti kaksi osallistujaa, museolehtori Tiia Fynes sekä allekirjoittanut. Lukuisten mielenkiintoisten ja ajatuksia herättävien puheenvuorojen ohella konferenssi tarjosi ainutlaatuisen tilaisuuden Uusi Ilmailumuseo -hanketta valmistellessamme tutustua yhteen maailman uusimmista ja mielenkiintoisimmista ilmailualan museokohteista, sekä verkostoitua paikallisten kollegoiden kanssa. Suomesta paikalla oli lisäksi Tekniikan museon Riina Linna, joka CIMUSETin sihteerinä edusti järjestävää tahoa.
ICOMin Prahan yleiskokouksessa 2022 hyväksymä uusi museomääritelmä korostaa museoiden saavutettavuutta, inklusiivisuutta ja yhteisöllisyyttä. Näin ollen saavutettavuus oli nostettu CIMUSETin konferenssin pääteemaksi (Enhancing the Accessibility to Museums). Kolmen varsinaisen konferenssipäivän avainkysymyksiä olivat: kenelle saavutettavuutta parannetaan ja kehitetään, kuinka saavutettavuutta voidaan parantaa ja kehittää, sekä millaisen roolin museoiden tulisi ottaa saavutettavuuden vahvistamisessa? Puheenvuoroissa saavutettavuutta käsiteltiin laaja-alaisesti, ja keskustelu johti myös inklusiivisuuden ja yhteisöllisyyden suuntaan. Saimme kollegani Tiian kanssa osallistua keskusteluun esittelemällä Suomen Ilmailumuseon virtuaalinäyttelyhanketta ja suomalaista Digimuseo.fi -järjestelmää case-esimerkkinä saavutettavuuden parantamisesta virtuaalisten palveluiden keinoin.
Kuva: Valeri Saltikoff
Kuva: Valeri Saltikoff
Keskityn tässä blogikirjoituksessa saavutettavuuteen nimenomaan näyttelyiden näkökulmasta, jolloin keskiössä on fyysinen saavutettavuus ja esteettömyys. Esittelen myös käytännön esimerkkejä saavutettavuuteen liittyvistä toteutuksista konferenssin paikallisten museoiden näyttelyissä, joihin tutustuimme konferenssin retkipäivien aikana.
Etelä-Koreassa julkisten laitosten saavutettavuudesta on säädetty lailla. NAMOKin ChungHee Lee esitteli puheenvuorossaan käytössä olevaa Barrier Free (BF) -sertifikaattijärjestelmää, jonka kriteerien noudattamista kansallisilta laitoksilta (kuten NAMOK valtion ylläpitämänä museona) edellytetään. Arvioitavien kohteiden saavutettavuus pisteytetään siten, että enimmäispistemäärä on sata pistettä. Korkeimman arvosanan (Highest Grade) saaneilla kohteilla on yli 90 pistettä. NAMOK on saavuttanut toiseksi parhaan arvosanan (Excellent Grade), yli 80 pisteellä.
NAMOK oli selkeästi esteettömyyssertifikaattinsa ansainnut. Museo on selvästi suunniteltu mahdollistamaan esteetön toteutus. Näyttelytilat ovat väljiä ja kynnyksettömiä. Näyttelykohteet ovat pääosin niin matalalla, että myös lapset ja pyörätuolien käyttäjät voivat niitä tarkistella. Tekstit olivat pääosin selkeitä ja hyvin valaistuja. Kerrosten väleillä pääsee liikkumaan hissillä, ja joitakin elämyskohteita lukuun ottamatta portaita ei tarvitse nousta.
Kuva: Valeri Saltikoff
Konferenssin retkipäivien aikana saimme tutustua myös muihin Etelä-Korean museokohteisiin. Korean museot – ainakin valtion ylläpitämät – ovat lähtökohtaisen laadukkaasti toteutettuja, ja lakisääteiset velvoitteet saavutettavuuden huomioimiseksi näkyvät toteutuksessa. Museoissa on panostettu laadukkaaseen näyttelytekniikkaan, jota hyödynnetään myös saavutettavuuden parantamisessa.
Kaiken kaikkiaan Korean valtakunnalliset museot toimivat esimerkkeinä kohteista, joissa saavutettavuuteen – tai ainakin esteettömyyteen – on panostettu, ja ratkaisut ovat esimerkillisiä. Useissa konferenssin puheenvuoroissa korostettiin, että saavutettavat ratkaisut eivät palvele vain erityisryhmiä, vaan ne tuovat lisäarvoa kaikille. Tämän huomasi käytännössä myös retkipäivien museovierailuilla. Näyttelyvierailut olivat tiiviisti aikataulutettuja, ja niiden aihepiiri – korealainen kulttuurihistoria – täysin vieras, kielestä puhumattakaan. Selkeät ja saavutettavat näyttelyratkaisut auttoivat pikaisella visiitilläkin muodostamaan mielikuvan näyttelyn sisällöstä, ja oppimaan uutta Korean kiehtovasta historiasta.
Kaiken kaikkiaan sekä konferenssi että siihen liittyvät museovierailut toivat valtavasti uusia näkökulmia museotyöhön, näyttelysuunnitteluun ja saavutettavan museon toteutukseen, etenkin Suomen Ilmailumuseon mittavan uudishankkeen alla. Kiitän lämpimästi ICOM Suomen komiteaa edustajavalinnasta, joka mahdollisti osallistumisen tähän ikimuistoiseen konferenssiin!
Valeri Saltikoff
Näyttelypäällikkö, Suomen Ilmailumuseo
Linkkejä
CIMUSETin 50. konferenssi
https://cimusetseoul2023.com/
CIMUSET (ICOM International Committee for Museums and Collections of Science and Technology) https://cimuset.mini.icom.museum/
The National Aviation Museum of Korea (NAMOK)
https://www.aviation.or.kr/eng/index.do