ICOMin kaupunginmuseoiden kansainvälisen komitean CAMOCin vuosittainen konferenssi järjestettiin New Yorkissa 16.-18.10.2023 teemalla Changing Cities, Changing Museums. Konferenssin paikallinen järjestäjä oli New Yorkin kaupunginmuseo, Museum of the City of New York (MCNY), joka sijaitsee ylellisen Upper East Siden ja latinalaisamerikkalaisten siirtolaisten asuttaman monimuotoisen Itä-Harlemin (El Barrio, Spanish Harlem) välissä. Museoiden muutos ja tasapainoilu elitistisen instituution perinteen ja moninaisempien representaatioiden välillä olikin koko konferenssin läpi kulkeva punainen lanka.
Kuva on MCNY edestä. New Yorkin kaupunginmuseon palatsimainen museorakennus on 1930-luvulta ja tänä vuonna museo täyttää 100 vuotta.
Yhteiskunnan, yhteisöjen ja kaupunkien muuttuessa museoiden tulee myös muuttua. Konferenssin noin 50 puheenvuoroa, työpajaa ja paneelikeskustelua lähestyivät aihetta niin hallinnon, kokoelmien, yleisötyön kuin erilaisten menetelmien kautta. CAMOC on melko nuori komitea, joka on syntynyt juuri tarpeesta koota yhteen erityisesti tiettyä paikallista yhteisöä palvelevia museoita.
Olen CAMOCin hallituksessa sihteerin tehtävässä, joten omalta osaltani konferenssiviikko täyttyi myös kokoustamisesta, viime hetken käytännönasioiden järjestämisestä ja valmisteluista. Konferenssia oli valmisteltu noin vuoden ajan ja etenkin alkusyksystä yhteys New Yorkiin oli tiivis. Olikin helpotus nähdä käytännön asioiden ja upean konferenssiohjelman palasten loksahtavan kohdalleen ja ihanaa tavata livenä tähän asti vain sähköpostista tai videopuheluista tuttuja nimiä ja kasvoja.
Konferenssi kokosi yhteen yli 100 museoammattilaista yli 30 maasta. Suomesta osallistujia oli kaksi, lisäkseni Pohjois-Pohjanmaan museon Karoliina Autere edusti konferenssissa Suomea ja ICOM Suomea. Karoliinan kattava ja analyyttinen raportointi löytyy ICOM Suomen Facebookista, joten tässä kirjoituksessa keskityn muutamaan konferenssin keskusteluun.
Communities – yhteisöjä, asiakkaita, asukkaita?
Yksi keskeisiä käsitteitä museoalalla on ollut communities, jonka merkitys kaupunginmuseoiden kohdalla on erityisen korostunut. Kaupunginmuseot ovat museoita, jotka kertovat kaupungista ja kaupunkilaisista. Suomeksi puhumme yleensä yhteisöistä. Niin myös ICOMin uuden museomääritelmän suomennoksessa, jossa participation of communities oli yksi määritelmään lisättyjä uusia asioita.
”Museo on yleishyödyllinen, pysyvä ja yhteiskuntaa palveleva instituutio. Se tutkii, kerää, säilyttää, tulkitsee ja asettaa näytteille aineellista ja aineetonta perintöä. Museot ovat yleisölle avoimia, saavutettavia ja inklusiivisia. Museot edistävät monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä. Ne toimivat ja viestivät eettisesti ja ammattimaisesti, yhdessä yhteisöjensä kanssa. Museot tarjoavat monipuolisia oppimisen, ilon, pohdinnan ja tiedon jakamisen kokemuksia.”
Suomennoksen kaksi viimeistä virkettä ovat englanninkielisessä määritelmässä seuraavassa muodossa: “They operate and communicate ethically, professionally and with the participation of communities, offering varied experiences for education, enjoyment, reflection and knowledfe sharing.” Englanninkielinen alkuperäisteksti liittää communitiesien yhteyteen käsitteen participation, osallistuminen. Myös suomeksi yhteisöiden yhteydessä puhutaan usein osallistavasta tai osallisuuttava lisäävästä työstä, jossa osallistuminen on toisinaan päämäärä itsessään, toisinaan väline.
Ollakseen merkityksellisiä moninaisemmille yleisöille, museoiden tulee tehdä kulttuuriperintötyötä myös muiden museoammattilaisten kanssa. Erilaiset yhteiskehittämisen ja yhteisöllisen työn muodot ovat lisääntyneet ja konferenssissa saimme lukuisia esimerkkejä siitä, miten museot ovat antaneet määrittelyvaltaa museoinstituution ulkopuolisille ihmisille, museoiden yhteisöille. Selvää kuitenkin on, että community on laaja ja monimutkainenkin käsite, joka ymmärretään käytännössä eri tavoin eri museoissa, varmasti myös eri museoammattilaisten mielissä. New Yorkissa keskustelimme myös siitä, ettei community käänny luontevasti kaikille kielille. Communityn korvaava sana kyllä löytyy, kuten suomen yhteisö, mutta se ei välttämättä tarkoita aivan samaa, kuin englanninkielisten maiden community.
Suurin osa konferenssiosallistujista on työssään sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta ja kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua kulttuuriperintöjensä tulkintaan ja esittämiseen. MCNY:ssä yhteisöllinen työ on aloitettu jo 1970-luvulla ja myös esimerkiksi Amsterdamin kaupunginmuseolla on 2000-luvun alusta alkaen tehty erilaisia kaupungin kulttuuriperinnön dokumentointi- ja tutkimusprojekteja kaupunkilaisten kanssa. Monelle osallistujalle konferenssi toimi tarkastelupisteenä oman museon toiminnan vaikuttavuuden arviointiin ja alkuperäisten käsitteiden ja tavoitteiden määrittelyn pariin.
Yhteisön käsitteeseen liittyy paljon myös kulttuurisia merkityksiä, joka tekee siitä haastavan käsitellä. Ketkä muodostavat museon yhteisön? Ovatko ne museon kävijät, aiheesta kiinnostuneet, alan harrastajat? Museon lähellä asuvat? Kaupunginmuseoissa on luontevaa ajatella, että yhteisö on yhtä kuin kaupunkilaiset. Yhteisö ei tietenkään ole yhtenäinen joukko, vaan sen sisällä on monenlaisia kokemuksia ja todellisuuksia. Ketkä edustavat yhteisöä museon toiminnassa? Keiden ääni tulee kuuluviin, keiden ei? Entä jos yhteisön edustajat kannattavat arvoja, joihin museo ei ole sitoutunut? Mitä tehdä, kun yhteisön sisällä on hankausta ja ristiriitoja. Ja onko yhteisö-sana monesti vain korvannut asiakkaat, kävijät ja yleisöt? Onko mitään varsinaista muutosta kuitenkaan tapahtunut museon prosesseissa, organisaatiossa tai instituutiossa? Näitä kysymyksiä pohdittiin niin esityksissä ja tapausesimerkeissä kuin niitä seuranneissa keskusteluissa varsinaisissa sessioissa ja niiden ulkopuolella.
Monessa esityksessä yhteisö määriteltiin perustuvan jaettuihin kiinnostuksen kohteisiin tai asuinpaikkaan. Toiset taas toivat esiin, että käsitteeseen sisältyy myös museoiden käytäntöjä muuttavia merkityksiä. Community-sana tunnistaa, että ihmisillä on erilaisia tulkintoja, erilaisia kokemuksia ja erilaisia – ja epätasa-arvoisia – mahdollisuuksia osallistua määrittelyyn ja yhteiskunnalliseen valtaan. Community voidaan nähdä vastavoimana museolle ja sitä edustaville ammattilaiselle, jotka yhä edelleen eivät heijasta ympäristönsä moninaisuutta vaan koostuvat hyvin etuoikeutetuista ihmisistä.
Vuonna 2024 kaupunginmuseot tapaavat Amsterdamissa
CAMOCin ensi vuoden konferenssi järjestetään loka-marraskuussa Amsterdamissa yhdessä COMCOLin (Contemporary Collecting) kanssa. Konferenssin teemat tulevat luonnollisesti kiertymään kaupunkien ja kokoelmien ympärille, alustavasti konferenssin otsikkona on Collecting the City. Konferenssi syventää tämän vuotisen konferenssin teemoja tarkastelemalla erityisesti sitä, mitä museon muutos tarkoittaa kokoelmien tasolla. Toivottavasti suomalaiset museot ovat runsaslukuisesti edustettuina ensi vuonna Amsterdamissa!
Johanna Vähäpesola, erityisasiantuntija, KAMU Espoon kaupunginmuseo