Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Mari Viita-aho: Power of museums, ICOM:n yleiskonferenssi Prahassa 2022

Mari Viita-aho: Power of museums, ICOM:n yleiskonferenssi Prahassa 2022

Osallistuin ICOM yleiskonferenssiin Prahassa 20.–28.8.2022. Otin nyt osaa toista kertaa tähän kolmen vuoden välein järjestettävään yleiskonferenssiin. Osallistujia oli ympäri maailmaa, ja teemana oli tänä vuonna museoiden voima (Power of museums). Teemaa käsiteltiin key note -puheenvuoroissa sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden, johtajuuden ja digitalisaation näkökulmista.

Erityisen kiinnostunut olin kolmesta tapaamisesta: talomuseoiden komitean tapaamisesta (DEMHIST), etnografisten, luonnontieteen, yliopisto- ja alueellisten museoiden komiteoiden yhdistetystä tapaamisesta (ICME, NATHIST, UMAC ja ICR) ja museologian komitean tapaamisesta (ICOFOM). Esittelen tässä tekstissä aiheet, jotka nousivat museoiden nykytilanteen ja tulevaisuuden kannalta mielestäni kiinnostavimmiksi.

Talomuseokomitea DEMHIST:n tapaamisessa oli teemana muun muassa ekologinen kestävyys, jota käsiteltiin käytännön esimerkkien kautta. Keskeinen kysymys oli, miten talomuseot säilyttävät merkityksellisyytensä käynnissä olevien murrosten ja kriisien keskellä, ja mikä on niiden erityinen voima. Autenttisuus ja riskien hallinta kokoelmien suhteen nousivat keskusteluissa voimakkaasti esiin. Keskustelu näistä teemoista jatkunee DEMHIST:n tulevissa tapaamisissa. Mikäli aihe kiinnostaa, kannattaa ottaa DEMHIST:n tiedotus seurantaan!

Neljän komitean yhdistelmätapaaminen käsitteli inkluusiota, kestävän kehityksen tavoitteita (SDG) ja museoiden auktoriteettia. Erityisen kiinnostavina pidin kestävän kehityksen sessiota, jossa Henry McGhie esitteli agenda 2030 -tavoitteisiin perustuvaa projektia ” Reimagining Museums for Climate Action”. Projektissa on pyydetty ihmisiä uudelleen kuvittelemaan museota, joka voisi vastata ilmastotavoitteissa esitettyyn haasteeseen. Toisaalta taas Fiona Cameron esitti kritiikkinä, miten useita sinänsä hyviä päämääriä sisältävä Agenda 2030 perustuu uusliberalistiselle kapitalismille asettaen talouskasvun tavoitteeksi ja toiminnan keskiöön. Cameronin esityksessä keskeiseksi kysymykseksi nousi, miten museot voisivat mahdollistaa toisenlaisen tiedon ja talousajattelun ja antaa niille jalansijaa.

Oman tekstini olin lähettänyt ICOFOM:n komitealle. Museologinen komitea pyrki purkamaan tapaamisessa museologian tabuja: aiheita, joita museologiassa vältellään ja joiden käsittely olisi tärkeää, jotta voitaisiin ymmärtää paremmin museoissa tarvittavia muutoksia tulevaisuutta kohti mentäessä. Aiheena jonkin tieteenalan tabu on kiinnostava. Idea oli syntynyt ICOFOM:n kolmen aktiivijäsenen – Elizabeth Weiserin, Marion Bertinin ja Anna Leshchenkon – yhteisissä keskusteluissa. Tabu aiheena mahdollisti museologisten keskustelujen käymisen niin neutraaliuden,  diskurssien, tiedon objektiivisuuden, museologian koulutuksen, kuin museologian historian näkökulmista. Itse olin mukana paneelissa, jossa käsiteltiin museotoiminnan neutraaliutta. Puheenvuoroissa perusteltiin näyttely- ja kokoelmatoiminnan esimerkkien kautta, miten museotyö sisältää arvovalintoja myös silloin, kun joistain asioista päätetään vaieta. Museoiden voimaa tarkasteltiin siis museologian niin sanottujen sokeiden pisteiden kautta pohtien mitkä ovat vaikeita, kenties muutosta vaativia asioita, ja ovatko ne siten museologian– ja museoiden – kehityksen esteenä.

Museologisen komitean tapaaminen poikkesi järjestelyiltään ja teemaltaan hieman kaikista muista. ICOFOM:n kirjoituskutsu oli tavallisen abstraktin sijasta neljän sivun mittainen miniessee. Valitut esseet koostettiin suoraan, pienin muokkauksin, konferenssijulkaisuksi, joka jaettiin kaikille osallistujille ennen tapahtumaa. Itse tilaisuudessa kirjoittajien noin seitsemän minuutin mittaiset puheenvuorot summasivat esseen ydinajatuksia tiiviisti, ja kommentoivat itse teemaa ja muita puheenvuoroja. Paneelit päättyivät keskusteluun, johon osallistui myös yleisö.

Matkalla Brnoon museojunan ravintolavaunussa. Kuva Mari Viita-aho

Viimeinen ICOFOM:n tapaamispäivä oli Brnossa, eteläisessä Tšekissä, Moravian alueella. Brnoon matkustettiin ekskursiopäivänä museojunalla Prahasta, ja ICOFOM:n komiteaan osallistuvat jäivät kaupunkiin vielä lauantain keskusteluun. Perjantain ekskursio vei muun muassa antropologiseen museoon.

Mammutin rekonstruktio, Moravian museo, antropologinen paviljonki. Kuva Mari Viita-aho

Konferenssin viimeinen päivä lauantai loppui paneelikeskusteluun Brnon merkityksestä kansainvälisen museologian kehittymiselle. Keskustelua oli moderoimassa Museoliiton Leena Tokila. Oli ilo tutustua museologian teoreettisiin kysymyksiin paikan päällä, ja osallistua hedelmällisiin keskusteluihin! Tapahtuma vahvisti näkökulmaa, että museologinen keskustelu ei ole teoreettista pyörittelyä, vaan koskee päinvastoin monia arjen ydinkysymyksiä. ICOFOM:n toiminta saattaa tarjota monenlaisia eväitä käytännön työhön myös jatkossa, ja jäänkin odottamaan tulevia tapaamisia. Kaiken kaikkiaan yleiskonferenssi oli antoisa matka, ja oli ihanaa tavata kollegoita ympäri maailmaa.

Luettavaa:

Komiteoiden omat sivut:

ICME, NATHIST, UMAC ja ICR, Book of abstracts: http://umac.icom.museum/wp-content/uploads/2022/08/UMACj-14-2-Prague.pdf

ICOFOM, Materials for a discussion: https://icofom.mini.icom.museum/wp-content/uploads/sites/18/2022/08/taboos_in_museology.pdf 

Mari Viita-aho, museologian väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

Avainsanat: