Eeva Kyllönen
Dubaissa 11.–17. marraskuuta pidetyn ICOMin 27. yleiskonferenssin 2025 yhteydessä, jonka teemana oli ”Museoiden tulevaisuus nopeasti muuttuvissa yhteisöissä”, järjestettiin myös 51. ICAMTin kansainvälinen konferenssi.
Dubain Konferenssikeskus
Keskityn blogissani oman komiteani toimintaan. Olen viimeistä kautta sihteerinä ICAMTissa (International Committee for Architecture and Museum Techniques).
Konferenssivalmistelut alkoivat vuoden 2025 alussa suunnittelemalla yleiskonferenssiteemat komitean (ICAMT) näkökulmiin. Call for Papers julkaistiin toukokuussa ja esitysehdotuksia tuli yhteensä 71, joista ICAMTin hallituksen työryhmä valitsi 22 esitystä. Kansainvälisillä komiteoilla oli kolme noin kahden tunnin osiota esityksille. ICAMT järjesti yhden osion yhdessä ICOMin vuonna 2022 perustetun Kokoelmatyöryhmän (ICOM Working Group on Collections in Storage) kanssa. Työryhmästä kehittyi uusi komitea ICOM Storage.
Kuva 2
Dubain Konferenssikeskuksen aula
Konferenssin ensimmäinen osio käsitteli teemaa, miten aineetonta perintöä tuodaan esille arkkitehtuurin, muotoilun ja digitaalisten strategioiden avulla.
Osiossa tarkasteltiin museoarkkitehtuurin ja esitystekniikoiden keskeistä roolia aineettoman perinnön esilletuomisessa. Esitysten teemoja olivat muun muassa miten tiloja voidaan muokata oppimisen ja osallistumisen edistämiseksi, miten tilat ja esitystavat suunnitellaan niin, että ne herättävät mielenkiintoa ja rohkaisevat tutkimaan sekä historiaa että ajankohtaisia aiheita. Lisäksi keskityttiin innovatiivisiin tapaustutkimuksiin, jotka on mukautettu erilaisille kävijöille sekä esiteltiin, miten museorakennukset ja näyttelysuunnittelu parantavat saavutettavuutta ja vaikuttavuutta sekä tekevät kulttuuriperinnöstä helposti lähestyttävää.
Robert Louis Brandon Edwardsin esitelmä Uusia lähestymistapoja suuren muuttoliikkeen tulkitsemiseen, oli ajatuksia herättävä. Edwardsin mukaan Yhdysvaltojen näyttelyistä puuttuu elementtejä, joihin nuoret ja marginalisoituneet ihmiset voisivat samaistua. Hän on parhaillaan entisöimässä vuoden 1947 Greyhound-bussia, joka oli käytössä suuren muuttoliikkeen aikana (The Great Migration 1910-1970). Bussin avulla hän kertoo kävijöille mustan väestön tarinan muuttajan näkökulmasta. Edwards on haastatellut suuren muuttoliikkeen aikana matkustaneita ihmisiä ja heidän jälkeläisiään, kerännyt heidän tarinoitaan, valokuvia, postikortteja, kirjeitä ja muita arkistomateriaaleja. Kun bussi on entisöity, kävijät voivat astua bussiin VR-lasit päässään ja päästä sisälle muuttajien kokemuksiin.
Robert Louis Brandon Edwards, Doctoral Candidate in Historic Preservation at the Graduate School of Architecture, Planning, and Preservation at Columbia University, USA
Digitaalisella tarinankerronnalla on Edwardsin mielestä mahdollista osallistaa eri ikäryhmiä. Nuoremmat kävijät ovat kiinnostuneempia teknologiasta ja vanhemmat kävijät haluavat nähdä ja kuulla todellisia kertomuksia kokemuksistaan.
Toisen osion teemana oli museoarkkitehtuuri ja -tekniikat sekä uudet teknologiat
Museot hyödyntävät yhä enemmän digitaalisia formaatteja aineellisen ja aineettoman perinnön esittelyyn. Tässä toisessa osiossa tarkasteltiin, miten uudet teknologiat muokkaavat museoarkkitehtuuria ja näyttelysuunnittelua (joustavat tilat, interaktiiviset näyttelyt, uusien teknologioiden käyttö) keskittyen erityisesti yleisön voimaannuttamiseen. Siinä tarkasteltiin, miten digitaaliset työkalut, interaktiivinen suunnittelu ja immersiiviset kokemukset voivat suojella perintöä ja samalla tehdä siitä helpommin saavutettavaa ja kiinnostavampaa, erityisesti nuoremmalle yleisölle.
Mielenkiintoinen esimerkki oli Fang-Yi Lin esitelmä: Digitaalisen teknologian käyttö arkeologisen kohteen ympäristön rekonstruoinnissa: tapaustutkimus Nanken arkeologisessa museossa (Nanke Archaeological Museum).
Fang-Yi Lin, Nanke Archaeological Museum, Taiwan, China
Arkeologinen kohde Liangdao (saari Taiwanin ja Kiinan mantereen välissä) on tällä hetkellä sotilasrajoitettu alue. Alueella on paitsi vaikea vierailla, myös monia sotilaallisesti arkaluonteisia tietoja sisältäviä ympäristövalokuvia ei voida julkaista. Joten miten yleisö voi ymmärtää näyttelyn kohteen ympäristön? ”Mirage – Matka esihistorialliseen paleoympäristöön” on digitaalinen interaktiivinen teos, jossa paikkatietojärjestelmään on yhdistetty muita lähteitä. Se pyrkii konstruoimaan nykyaikaisen ja muinaisen Liangdaon ympäristön digitaalisen mallinnuksen avulla, poistaen arkaluonteisia kohteita. Teos on immersiivinen elokuva, jonka avulla yleisö voi ymmärtää kohteen ympäristön suoraan. Lisäksi teos on yhdistetty reaaliaikaisiin säätietoihin, joten muinaisen ympäristön sää muuttuu vallitsevan sään mukaan, esittäen kohteen rikkaan ja monipuolisen maiseman.
Kaiken kaikkiaan teos käyttää digitaalista teknologiaa paitsi arkeologisen kohteen ympäristön rekonstruointiin, myös yhteyden luomiseen tämän maantieteellisesti eristetyn ja vaikeasti saavutettavan kohteen ja nykyihmisten välille, samalla kun se muuttaa kohteen tiedot digitaaliseksi kulttuuriomaisuudeksi, jota voidaan säilyttää.
Kolmas osio oli ICAMTin ja vastaperustetun ICOM Storagen yhteinen osio. Aiheena oli kokoelmatilojen arkkitehtuuri ja museotekniikka.
Kulttuuriperinnön säilyttäminen ja suojelu on museoiden toiminnan ydin ja asianmukaisilla kokoelmatiloilla on siinä ratkaiseva rooli. Osion tavoitteena oli jakaa parhaita käytäntöjä museoiden kokoelmatilojen suunnittelun uusimmista innovaatioista. Esitykset käsittelivät kestäviä suunnittelukäytäntöjä, tilojen mukautuvaa uudelleenkäyttöä (mm. yleisölle avoimet kokoelmatilat) ja uusien teknologioiden integrointia kokoelmien hallintaan sekä kokoelmien käsittelyyn, esim. robotiikan antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen.
Lisäksi keskustelimme siitä, miten harkitut arkkitehtoniset ratkaisut voivat parantaa museokokoelmien turvallisuutta, saavutettavuutta ja pitkäikäisyyttä maailmanlaajuisesti. Innovatiivisella kokoelma- ja varastoarkkitehtuurilla on keskeinen rooli aikakaudella, jolla on tarve kestävälle kehitykselle ja kestävälle kulttuuriperinnön suojelulle.
Tutkija Marzia Loddo, Alankomaat. Kuva Nana Meparishvili
Kiinnostavan mallin tämän tarpeen ratkaisemiseen esitteli tutkija Marzia Loddo esityksessään: Menneisyyden säilyttäminen, tulevaisuuden suojeleminen: kestävä varastointi KEEP!-konseptin avulla. Konsepti tarkoittaa toimintatapaa, jossa museoiden kokoelmatilojen suunnittelu perustuu tunnistettujen riskien arviointiin ja hallintaan. Lähtökohtana on passiivinen varastointiratkaisu, pohjimmiltaan ”laatikko laatikon sisällä” sekä kokoelmatilojen pitkä käyttöikä ja minimaalinen ekologinen jalanjälki. Tilat suojaavat kokoelmia samalla, kun ne täyttävät korkeat kestävyys- ja tehokkuusstandardit.
Kansainvälisten komiteoiden päivänä (IC day) ICAMT oli järjestänyt vierailut Abu Dahbiin Luonnonhistorialliseen museoon (Natural History Museum Abu Dhabi) sekä Louvreen (Louvre Abu Dhabi).
Natural History Museum Abu Dhabi
Luonnonhistoriallinen museo on arkkitehtitoimisto Mecanoon suunnittelema. Näyttelytilat olivat vielä valmisteilla ja noin viikko vierailumme (15.11.2025) jälkeen museo avattiin yleisölle. Oli hienoa päästä katsomaan näyttelyiden loppuvaiheen valmisteluja ja tuntuu uskomattomalta, että avajaisia vietettiin aikataulun mukaisesti, tekemistä näytti olevan vielä todella paljon. Oppaana meillä oli tiedejohtaja, professori Phillip Manning. Hän kertoi museon ja tutkimuskeskuksen visiosta ja kokoelmasta sekä näyttelyn toteutuksesta. Noin 50 ammattilaista eri puolilta maailmaa on tehnyt yhteistyötä suunnittelun, tutkimuksen, arkkitehtuurin sekä teknologisten ratkaisujen parissa. Museo esittelee elämän tarinaa maapallolla 13,8 miljardin vuoden aikaperspektiivillä ja lisäksi se on merkittävä tieteellisen tutkimuksen ja julkisen koulutuksen keskus. Esillä on muun muassa ensimmäistä kertaa maailmassa viisi sauropodia. Nämä pitkäkaulaiset ja dinosaurukset ottivat meidät vastaan korkeassa sisääntuloaulassa. Esillä olivat jo kaikki eläimet, ainakin niissä tiloissa, joissa vierailimme, kesken olivat muun muassa tekstien kiinnitykset ja valaistus, myös joitakin seinäpintoja viimeisteltiin vielä. Ikävä kyllä sisätiloista ei saanut ottaa valokuvia.
Toinen kohde oli vuonna 2017 avattu Louvre Abu Dhabi. Ranskalaisen arkkitehti Jean Nouvelin suunnittelema rakennus on arabimaailman ensimmäinen yleismaailmallinen museo ja siellä on esillä eri historiallisinten aikakausien ja useiden kulttuureiden taideteoksia ja esineitä.
Louvre Abu Dhabi
Vierailun painopisteenä oli erityisesti kokoelmatilojen suunnittelustrategiat arvokkaiden ja monimuotoisten kokoelmien säilyttämiseksi haastavassa ympäristössä.
Konservointi- ja kokoelmapäällikkö Loic Prat tarjosi ainutlaatuisen kulissien takaisen kierroksen museon kokoelma- ja konservointitiloissa. Alimpia, meren pinnan alapuolella olevia kerroksia, käytettiin muun muassa kuljetus- ja pakkausmateriaalien säilyttämiseen. Ylimmässä, merenpinnan yläpuolella, olevassa kerroksessa olivat kokoelmatilat erityyppisille esineille ja taideteoksille sekä konservointitilat. Kaikki oli suurta ja tilavaa ja logistisesti hyvin suunniteltua: säilytystilat, hissit ja käytävät. Kuvien ottaminen oli kiellettyä näissä tiloissa.
Dubain konferenssikeskuksen lähikatu, keskellä Museum of the Future
Maanantaina 17.11., konferenssin jo loputtua, pääsimme vielä tutustumaan Intian valtameren rannalla sijaitsevaan Kalban kaupunkiin. Siellä oli ajankohtainen näyttely Maasta ja vedestä Sharjah Art Foundationin kokoelmista.
Sharjahin Taidesäätiön (Sharjah Art Foundation) näyttely Kalban kaupungissa. Näyttelytila on entinen Jääpalatehdas
Näyttelyn teoksissa pohdittiin kysymystä, kuinka rajat ja ideologiat eristävät maa- ja vesialueita sekä ihmisiä. Mikä ja ketkä voivat liikkua vapaasti yli rajojen, ilman kahleita. Näyttelyssä oli esillä yhdeksän eri puolilta maailmaa olevien taiteilijoiden teoksia. Teoksissa katsoja kohtasi niiden ihmisten surun, joilta kotimaa on riistetty ja identiteetti on pirstaloitunut.
Eeva Kyllönen
Näyttelyamanuenssi, ts.
Lohjan Museo
Kuvat Eeva Kyllönen, ellei toisin mainita