Mari Viita-aho, FT, postdoc-tutkija Helsingin yliopisto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosasto
Osallistuin ICOM:n yleiskonferenssiin Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, Dubaissa, 11.–17.11.2025. Viimeisten kahden yleiskonferenssien läpileikkaavia museomääritelmäkeskusteluja muistellen olin liikkeellä kiinnostuneena kuulemaan, mitkä keskustelut herättävät intohimoja kansainvälisellä museokentällä juuri nyt. Vaikka määritelmäkeskustelujen kaltaista tunteiden kuumenemista ei enää nähty, avasi konferenssiperjantai kuitenkin kaksi museoiden ytimeen osuvaa teemaa: keskustelun työn alla olevasta museoeettisestä koodista sekä museoiden nykytilanteen poliittisen paineen ja tutkimustiedon välisessä maastossa. Keskityn alla jälkimmäiseen.
Yhdysvalloissa Smithsonian instituutti on kuluvan vuoden aikana löytänyt itsensä kiperästä tilanteesta. Instituutin varajohtaja Lisa Sasaki kartoitti viime aikojen tapahtumia luennossaan ”Moments of Consequence: Reflections on Centering Visitors & Maintaining Public Trust”. Hän avasi Smithsonian nykyhetkeä erilaisten siihen kohdistuvien odotusten ristipaineessa. Sasaki antoi museoalalle myös listan vinkkejä, miten toimia jatkossa. Palaan niihin tämän tekstin lopussa.
Smithsonian-instituutti poliittisen vaikuttamisen kohteena
Smithsonian instituutti sisältää 21 museota, 14 koulutus- ja tutkimuskeskusta sekä eläintarhan. Sasaki korosti, kuinka vuonna 1846 perustettu Smithsonian on sidoksissa Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistukseen ja on siis lähtökohtaisesti perustettu poliittisia ja valtiollisia päämääriä varten. Parhaillaan Smithsoniassa valmistaudutaan 2026 juhlavuoteen, itsenäisyysjulistuksen 250-vuotisjuhlaan. Valmistelut eivät ole kuitenkaan edenneet toivotulla tavalla, vaan presidentti Trumpin hallinnon lanseeraama ”Restoring Truth and Sanity to American Institutions” -ohjelma (RESTORING TRUTH AND SANITY TO AMERICAN HISTORY 2025) on asettanut lisähaasteita matkalle. Näistä tapahtumista on uutisoitu laajalti myös Suomessa.
Restoring Truth -ohjelman tarkoitus on varmistaa, että niin Smithsonian-instituutissa yleisesti kuin erityisesti 250-vuotisjuhlan aikana kävijöille kerrotaan historiasta tavalla, joka istuu nykyisen hallinnon ajattelutapoihin. Smithsonian on käytännössä saanut toimintaohjeet sisältöjensä tarkastamiseksi ja tulevien suunnitelmien laatimiseksi. Heitä ehdotetaan erityisesti korvaamaan ”ideologinen tai erimielisyyttä aiheuttava sanasto historiallisesti täsmällisemmällä” (Halligan et al. 2025). Olemme siis tulleet pisteeseen, jossa ideologia on määriteltävä uudestaan, toteaa Lisa Sasaki.
Sasakin tulkinta Restoring Truth -kampanjan käynnistämisen juurisyistä on kiintoisa. Hän kiteytti syiden liittyvän yhteiskunnalliseen polarisoitumiseen ja odotuksiin neutraalista ja luotettavasta sisällöstä. Jotkut näyttelyiden sisällöt tai niitä selventävät tekstit voivat myös Sasakin mielestä olla turhankin vaikeaselkoisia. Hän ehdotti, että museoiden tulisi pohtia kielenkäyttöään: Mikäli jonkin käsitteen ymmärtäminen vaatii kokonaisen yliopistokurssin käymisen, pitäisi sitä välttää saliteksteissä tai opastuksilla. Mikäli vaikeatulkintaisia käsitteitä kuitenkin käytetään, ne tulevat kyllä ymmärretyksi — mutta monin eri tavoin riippuen lukijasta. Jokainen meistä astuu museoon oman menneisyytensä ja sen mukanaan tuoman painolastin kanssa, joka vaikuttaa siihen, miten tulkitsemme näkemäämme. Hyvistä tarkoituksista huolimatta vaikeaselkoisuus saattaa päätyä entisestään syventämään näkemyserojen välistä kuilua, sillä kävijät merkityksellistävät näkemäänsä ja kokemaansa omista lähtökohdistaan huolimatta näyttelyn tekijöiden tavoitteista.
Mitä museot voivat tehdä yhteiskunnan polarisoitumiselle?
Museoiden voima on siltojen rakentamisessa näkemyserojen välille ja siten ymmärryksen lisäämisessä. Museot voisivat toteuttaa tätä korostamalla kävijöitä yhdistäviä asioita ja päämääriä sen sijaan, että keskittyisivät korostamaan eroavaisuuksia heidän välillään. Usein ero voi olla pelkästään siinä, millä painotuksilla asioista puhutaan.
Museoihin luotetaan julkisista instituutioista eniten. Viime vuosilta on lukuisia tutkimuksia niin Yhdysvalloista kuin Euroopastakin, jotka osoittavat kävijöiden luottavan museoihin enemmän kuin yliopistoihin tai mediaan (Wilkening 2021; Grotz and Rahemipour 2024). Tätä luottamusta, Sasaki ehdottaa, museot voisivat pyrkiä paremmin hyödyntämään viestinnässään.
Yhdysvaltojen pitkälle edennyt polarisaatio rapauttaa julkisiin instituutioihin kohdistunutta luottamusta. Ongelma on yksinkertaisen monimutkainen: Museossa kohdattu sisältö saattaa erota liikaa museokävijän ennakkotiedoista. Näin voi käydä esimerkiksi, jos kävijä on aiemmin oppinut koulussa tai muualla erilaisen kertomuksen menneisyyden tapahtumista. Myös käsitteiden käyttö on muuttunut ajassa. Muutos on tapahtunut niin nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana, että se saattaa Sasakin mukaan tietynlaisesta näkökulmasta käsin näyttäytyä jopa historian uudelleen kirjoittamiselta.
Tätä Smithsoniassa on pohdittu paljon: Miten pitää kaikki kävijät mukana historiallisen tiedon kertymisessä? Viimeisten vuosikymmenten kuluessa on muuttunut paljon: kielenkäytön sortaviin rakenteisiin on kiinnitetty huomiota ja vähemmistöjen aiemmin vaietut historiat on nostettu keskeiseen asemaan kiinnostuksen kohteeksi. Jotkut tahot — kuten nyt Trumpin hallinto — ovat kokeneet kehityksen uhkaavana.
Museot täyttämässä odotuksia neutraalista ja luotettavasta sisällöstä
Kuten sanottu, museoihin luotetaan toistaiseksi paljon, ja tätä luottamusta olisi mahdollista hyödyntää polarisaation vähentämisessä. Näissä pyrkimyksissä olisi keskeistä pohtia, mitä ideologialla tarkoitetaan, ja millaista voisi olla neutraali museotyö?
Luottamusta kartoittavissa tutkimuksissa nimittäin todetaan, että kävijät edelleen odottavat museoilta neutraaliutta. Esimerkiksi Amerikassa tehty kyselytutkimus toteaa neutraaliuden olevan faktoihin perustuvaa ja sitoutumatonta (Wilkening 2021). Sasaki kertoo huomanneensa, että kävijät haluavat osallistua Smithsonian työhön ja työskennellä instituutin kanssa, mutta jos he eivät koe olevansa tervetulleita oman historiansa ja tietonsa kanssa, tahto yhteistyöhön loppuu lyhyeen.
Museoiden tulisi siis Sasakin näkökulmasta olla varovaisia, kun ne ottavat kantaa asioihin, sillä silloin ne astuvat pois sitoutumattoman toimijan roolista ja siten tulevat pettäneeksi kävijöiden niihin kohdistaman luottamuksen. Toisaalta täytyy myös kysyä, onko mitään tietoa mahdollista esittää ilman kannanottoa tai näkökulman valitsemista. Asiaan on 2000-luvun aikana esitetty museotutkimuksessa lukuisia näkökulmia. Esimerkiksi kanadalaistutkija, museonjohtaja Robert Janes on toistuvasti korostanut sitä, että museoiden tulisi ottaa näkyvä aktivistin rooli tärkeinä pitämiensä asioiden suhteen (Janes 2024).
Smithsonian toimet ja vinkit museokentälle
Sasakin puheenvuoro toi hyvin esiin sitä monimutkaista tapaa, jolla luottamus, neutraalius ja ideologiat kiertyvät yhteen. Olisi tärkeää rakentaa luottamusta ja jonkinlainen puolueettomuuteen pyrkivä ote tarvitaan, jotta kaikki saadaan pidettyä mukana. Neutraaliuden käsite on kuitenkin myös vaarallinen, sillä sen taakse on piilotettu, ja usein edelleen piilotetaan, asenteita ja poliittisia ideologioita. Ideologian käsite taas tekee näkyväksi kaiken museotyön takana olevia päämääriä.
Smithsonian pyrkimyksenä on rakentaa Sasakin sanoin ”turvallinen julkinen tila kävijöille”. Tämä tila pyrkii olemaan jollain tasolla neutraali, vähentämään yhteiskunnallista polarisaatiota, ja säilyttämään kävijöiden museoihin kohdistaman luottamuksen. Näiden ajatusten pohjalta Sasaki antoi museotyöhön periaatteita, joiden mukaan myös Smithsoniassa pyritään toimimaan:
- Kun tavoitteena on tukea kävijöiden välistä luottamusta, on keskeistä kysyä, miltä luottamus näyttää museoissa. Miten voidaan esitellä erilaisia näkökulmia ja samalla myöntää instituution puolelta esittämisen vajavaisuus ja näkökulmien vääjäämätön puolinaisuus?
- On muistettava, että neutraalius ei tarkoita näkymättömyyttä — Mitä jätetään sanomatta, on usein paljastavampaa kuin se mitä sanotaan. On myös keskeinen huomio, että mikäli museossa kohdattu eroaa liikaa aiemmin omaksutusta maailmankuvasta, voivat hyvät tarkoitukset kääntyä itseään vastaan. Pyrkimys korjata kerralla satojen vuosien vääryydet on vaarana näyttäytyä, tai se voidaan tulkita, historian uudelleen kirjoittamisena.
- On vältettävä akateemista jargonia — Vaikeaselkoisten, monitulkintaisten käsitteiden käyttäminen johtaa siihen, että kävijät antavat niille omat merkityksensä. Jargonin käyttämisen sijaan on luotettava siihen, että viesti tulee ymmärretyksi selkokielisenäkin.
- Prosessit olisi pidettävä mahdollisimman läpinäkyvinä. Muuten on vaarana, että monimutkaiset ja monivaiheiset prosessit näyttävät itsesensuurilta.
- Olisi rohkaistava eroista ja yhteisistä tulevaisuuksista puhumista. Smithsonian-instituutin keskeinen kysymys on: miltä museo, yhteiskunta tai maailma näyttää 250 vuoden kuluttua? Tulevaisuusnäkymien lähestyminen on vaikeaa, mutta se on yhteinen tehtävä. Polarisaation vähentämisessä auttaa usko siihen, että halu kehittyä on yhteinen, ja että työskentelemme kaikki erilaisista näkökulmista huolimatta paremman maailman puolesta.
Valokuvat tulevaisuuskuvia Museum of the Futuressa, ja kaksi erilaista tulokulmaa menneisyyteen Etihad ja Al Shindagha museoissa.
Lähteet
Grotz, Kathrin, and Patricia Rahemipour. 2024. The Hidden Capital: Trust in Museums in Germany. The German Public’s View of a Cultural Institution in Transition, a Population Representative Study by the Institute for Museum Research – Stiftung Preußischer Kulturbesitz, Berlin. June 11. https://doi.org/10.5281/ZENODO.11548978.
Halligan, Lindsay, Vince Haley, and Russel Vought. 2025. ‘Letter to the Smithsonian: Internal Review of Smithsonian Exhibitions and Materials’. August 12. https://www.whitehouse.gov/briefings-statements/2025/08/letter-to-the-smithsonian-internal-review-of-smithsonian-exhibitions-and-materials/.
Janes, Robert R. 2024. Museums and Societal Collapse: The Museum as Lifeboat. Routledge.
RESTORING TRUTH AND SANITY TO AMERICAN HISTORY (2025). https://www.whitehouse.gov/presidential-actions/2025/03/restoring-truth-and-sanity-to-american-history/.
Wilkening, Susie. 2021. Museums and Trust. https://www.aam-us.org/2021/09/30/museums-and-trust-2021/.