Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Mikko Kero Prahan yleiskokouksen tärkeimmästä tapahtumasta

Mikko Kero Prahan yleiskokouksen tärkeimmästä tapahtumasta

Osallistuin ICOM:n Suomen komitean edustajana Tsekin pääkaupungissa Prahassa 20.-28.8.2022 järjestettyyn ICOM:n eli Kansainvälisen museoliiton 26. yleiskokoukseen. ICOM:n yleiskokous järjestettiin kongressiviikon puolivälissä 24.8.2022, mutta ympärille oli rakennettu koko viikonmittainen kongressi. Sen esitelmät ja keskustelut oli koottu teeman The Power of Museums ympärille. Museoita tarkasteltiin yhteiskunnallisina keskustelijoina, kriisikestävyyden- ja johtamisen näkökulmasta sekä uuden teknologian suunnannäyttäjinä. Korona pandemian- ja Ukrainan sodan vaikutukset museo- ja kulttuuriperintötyöhön toivat luonnollisesti ajankohtaiset lisämausteensa konferenssiin. Yleiskokouksen tärkein tapahtuma oli uudesta museon määritelmästä käyty keskustelu, siitä päättäminen ja määritelmän hyväksyminen.

Julkaisin konferenssin aikana neljä Facebook ja neljä Instagram päivitystä. Ensimmäinen postaukseni sattui Prahan miehityksen vuosipäiväksi 21.8.2022. Tänä samana päivänä vuonna 1968 tässä samassa paikassa, Prahan Powder Towerin edessä olivat venäläiset tankit. Prahan miehitys oli vielä vahvasti tsekkien muistissa. Ukrainaan sotaan liittyen Tsekit kokevat ukrainalaisten asian vahvasti omakseen. Kuva: Zenia Marko

Koko viikon kestäneen 3400 osanottajan konferenssin järjestäminen oli iso operaatio. Tsekkiläiset järjestäjät tekivät varmasti parhaansa. Kokouspaikkana oli Prahan konferenssikeskus, jota voisi verrata Helsingin Pasilassa sijaitsevaan Messukeskukseen. Pasilan tapaan sinne oli keskustan hotelleista helppo liikkua julkisilla kulkuvälineillä. Järjestäjät tarjosivat matkantekoon koko viikon mittaisen matkakortin. Kortilla oli muutenkin käyttöä, sillä konferenssin oheistapahtumat oli ripoteltu eripuolilla Prahaa. Avajaiset olivat Tekniikan museolla, Museoiden yö eri puolilla Prahan keskustan museoita ja Lippujuhla Kansallismuseossa.

Tässä matkaraportissani keskityn ICOM:n yleiskokouksen huippuhetkeen ja tärkeimpään saavutukseen eli museon määritelmästä käytyyn keskusteluun ja siitä päättämiseen. Raportin kuvituksena käytän kuva-aineiston, jonka julkaisin jo konferenssin aikana omalla Facebook – ja Instagram tileilläni.

Miten syntyi uusi museon määritelmä?

Museot ovat kehittyneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana enemmän kuin pitkään aikaan. Sen takia aikaisemmasta museo määritelmästä on tullut vanhanaikainen. Määritelmää yritettiin muuttaa jo ICOM:n edellisessä yleiskokouksessa Kiotossa vuonna 2019. Silloin uusi määritelmä hylättiin lähinnä sen takia, että valmistelua ei oltu suoritettu riittävän laajapohjaisesti. Kioton konferenssin epäonnistumisesta oli nyt otettu opiksi. Määritelmän työstämiseen oli liittynyt laaja kansainvälinen valmistelutyö, konsultaatio 126 kansallisissa komiteoissa ja lukuisissa ICOM:n alakomiteoissa. Niiden pohjalta oli edelleen luotu viisi erilaista määritelmää, josta kansalliset komiteat olivat edelleen valinneet yleiskokouksessa hyväksyttäväksi yhden määritelmän. https://icom.museum/en/resources/standards-guidelines/museum-definition/

A museum is an inclusive, not-for-profit institution, open to the public, which researches, collects, preserves, exhibits, and communicates tangible and intangible heritage, facilitating critical reflections on memory and identity. Museums are in the service of society, providing educational and knowledge sharing experiences. Driven by communities or shaped together with their audiences, museums can take a wide range of formats, fostering equal access, sustainability, and diversity.

Määritelmään saattoi perehtyä ennen kokousta ICOM:n kaikilla virallisilla kielillä, englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi. Uuden museo käsitteen suomenkielinen käännös on vielä antanut odottaa itseään. Yleiskokouksen äänestyspäätöksen jälkeen julkaisin Facebookissa ja Instagramissa oman vapaat suomenkieliset käännöksen siitä.

Museo on voittoatuottamaton, pysyvä yhteiskunnallinen palvelulaitos, joka tutkii, tallentaa, konservoi, tulkitsee sekä asettaa näytteille aineellista ja aineetonta perintöä. Ne ovat yleisölle avoimia, saavutettavia ja edistävät monimuotoisuutta. Ne operoivat ja keskustelevat eettisten periaatteiden mukaisesti, ammatillisesti ja osallistavat yleisöjään, tarjoten erilaisia oppimiskokemuksia ja elämyksiä sekä jakavat tietoa.

Käännös ei ole sanatarkka, eikä museomääritelmää valmistellut työryhmä sellaista suositellutkaan. Työryhmä halusi luoda määritelmän, joka työvälineitä museoammattilaisille siitä, mikä on meidän tehtävämme. Määritelmä mukailee Museo 2030 -ohjelmaa ja se vastaa sitä mitä suomalaiset museot ovat tehneet jo jonkin aikaa. Keskusteluissa syvennyttiin avaamaan muutamien sanojen sanamuotoja. Esimerkiksi sanasta operoida, joka ei ole vakiintunut termi museokentällä, käytiin keskustelua. Sanalla operoida viitattiin siihen, että museoiden palvelut ovat yhtäältä fyysisiä, mutta toisaalta digitaalisia eli verkossa saavutettavia. Operoimme ikään kuin teleoperaatoreiden tapaan.

Yleiskokouksen hyväksyttyä museo määritelmän tein nopeat Facebook ja Instagram päivitykset. Liitin päivityksiin kuvan Prahan pikaruokaherkkuihin kuuluvasta perunavartaasta. Sen spiraalimainen rakenne kuvasi mielestäni hyvin sitä työtä, jota uuden museomääritelmän eteen oli tehty. Määritelmä koostui useiden samansisältöisten määritelmistä, jotka oli sulautettu toisiinsa. Kuva: Zenia Marko

Sukua Kenneth Hudsonin suurelle eurooppalaiselle museolle

Uusi museon määritelmä toi mieleeni museologi Kenneth Hudsonin (1916-1999) 1990-luvulla esittämän kuvauksen suuresta eurooppalaisesta museosta. 

Eurooppa on yksi suuri museo, jossa jokainen rakennus, jokainen pelto, joki ja rautatie sisältävät vihjeitäkyseisen maan menneisyydestä, kunhan katsojalla on tarvittava tieto siitä, mitä hän katsoo. Siellä täällä suuressa museossa on laitoksia, joita kutsutaan museoiksi. Niiden päätehtävä on auttaa ihmisiä ymmärtämään suurta museota. Ne saavat oikeutuksensa siitä, että ne katsovat ulospäin, eivät sisäänpäin.

Hudsonille museot olivat hyvinvointilaitoksia, jotka tarjosivat ikkunoita ja ymmärrystä katsoa ympäröivää yhteiskuntaan. Ne pyrkivät palveluillaan herättämään ihmisissä kiinnostusta omaan ympäristöönsä ja kulttuuriperintöön. Tietoisuus ja ymmärrys toimii siten ikään kuin siltana tulevaisuuteen, hyviin ja kestäviin valintoihin, jotka tuovat hyvinvointia meille ja tuleville polville.

Yhteys Hudsoniin ja eurooppalaiseen museoon on mielenkiintoinen, sillä määritelmästä käydyssä vilkkaassa keskustelussa kriittisimmät puheenvuorot kuultiin aasialaisilta ja afrikkalaisilta museoammattilaisilta. Useamman Afrikan maan edustaja kritisoi sitä, että heidän toiveitaan ei oltu huomioitu määritelmätyössä. Aasian maat puolestaan toivat julki sen, että heidän osallistumisensa ei ole ollut tasaveroista, koska määritelmätyö tehtiin vain ICOM:n virallisilla kielillä, joihin ei kuulu yhdenkään Aasian maan kieli. He viittasivat tällä siihen, että määrittelytyö oli tehty länsimaisin käsitteinen ja länsimaisesta näkökulmasta. Mielestäni kritiikki kuitenkin kohdistui enemmän ICOM:n instituutiona kuin itse museo määritelmään. Uusi määritelmä hyväksyttiin äänestyksessä äänin 487-23, eli 92,41% äänioikeutetuista edustajista hyväksyi uuden määritelmän.

ICOM:n uskottavuuden palautus

Noin 60 englannin kielen sanasta muodostuvan määritelmän eteen tehtiin jälkikäteen ajateltuna järjettömän iso työ. Sen hyväksyminen oli kuitenkin iso askel. Kioton kokouksen mahalaskun jälkeen monen mielestä ICOM:n uskottavuus oli vaakalaudalla. Pahin mahdollinen skenaario olisi ollut, että museo määritelmästä päättäminen olisi siirtynyt ICOM:n seuraavaan Dubain vuoden 2025 yleiskokoukseen. Tämän uhkakuvan moni äänioikeutettu halusi varmasti välttää. Prahan kokousta leimasikin vahvasti yhteen hiileen puhaltamisen henki ja tahto. Puhuttiin kuinka yhteiset asiat yhdistävät. Päätöksellä museon määritelmästä oli siis myös vahva symbolinen merkitys. Sillä haluttiin palauttaa ICOM:n uskottavuus kansainvälisenä toimijana. Näinä kriisiaikoina ei voi turhaan korostaa, kuinka tärkeä rooli on kansainvälisellä yhteistyöllä.

Kiitokset!

ICOM:n Prahan yleiskokous oli mielestäni onnistunut kokemus. Pandemian jälkeen koin sen vahvasti eheyttävänä ja yhteisöllisenä tapahtumana. Oli mukava tavata kollegoja ja jakaa yhteisiä kokemuksia. Parhaat kiitokset järjestäjille. Tsekin ICOM:n järjestelykomitean pääsihteeri Martina Lehmannovata sain jopa kiittää henkilökohtaisesti. Hän kertoi, että ison kongressin järjestäminen tuo mukanaan yllätyksiä, varsinkin kun se järjestettiin ensimmäistä kertaa livenä ja on-linenä. Hän totesi, että kaikkeen ei pystytty ennakoimaan, mutta tsekkiläiselle luovuudella siitäkin selvittiin. Tässä yhteydessä mainittakoon, että tsekkiläinen luovuus on suomaiseen sisuun verrattava kansallinen luonteen laatu, joka tulee esille tiukoissa tilanteissa.

Järjestäjien lisäksi haluan kiittää konferenssimatkani mahdollistajia. Kiitokset ICOM:n Suomen komitealle, joka myönsi minulle matka-apurahan. Kiitos työnantajalleni Lieksan kaupungille, että sain pitää vuosilomaani konferenssin aikana elokuun lopussa. Vaimoni Zeniaa kiitän matkaseurasta. Kiitos myös Zenian työnantajan suomien henkilöstöetujen. Ne tarjosivat meille mahdollisuuden majoittua ylellisesti ja edullisesti Prahan keskustan 5 tähden hotellissa.  

ICOM yleiskokouksen jälkeen 24.5.2022 Tsekin kansallismuseossa järjestettiin lippujuhlatapahtuma, jossa ICOM:n lippu luovutettiin seuraavan konferenssin järjestäjälle ICOM:n Yhdistyneiden Arabiemiraattien komitealla. Kuten kansallismuseon julkisivuliputuksesta käy ilmi, lippujuhlapäivä oli myös Ukrainan itsenäisyyspäivä. Kuva: Mikko Kero

Mikko Kero, museonjohtaja, Pielisen museo, Lieksan kaupunki

Avainsanat: